Tingshuset på Kyrkostrand i Jakobstad är ett av de äldsta kvarvarande tingshusen i Finland och det äldsta som finns bevarat på sin ursprungliga plats. Tingshuset byggdes under åren 1787-88 och användes som tingshus till 1967. Byggnaden uppfördes enligt en modellritning från överintendentämbetet i Stockholm. Byggnadens rumsindelning följer samma idéer som presenterades i början av 1700-talet som modeller för ett officersboställe. Modellerna finns presenterade bl.a. i 1734-års lagböcker. Byggandet av tingshuset anförtroddes skeppsbyggmästaren Johan Jakobsson Klubb från Östensö. Stilmässigt representerar tingshuset den gustavianska tidsperiodens byggande, medan rumsindelningen brukar kallas karolinsk.Tingshuset har i huvudsak fungerat som tingshus sedan det blev klart. Under kortare perioder har byggnaden också använts för andra ändamål. Bl.a. hölls här skriftskola i slutet av 1800-talet och början av 1900-talet. Om detta vittnar alla de namnteckningar som finns under stolsitsarna. Tillfälligt har också Pedersöre kommun använt tingshuset som kansliutrymmen, för tillfälliga möten, vallokal mm.
År 1972 skänkte Pedersöre tingslag huset till Pedersöre församling och sedan dess förvaltar Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet byggnaden. År 1975 tillsattes en arbetsgrupp som funderade kring bildandet av en stiftelse för tingshuset. I arbetsgruppen ingick medlemmar från församlingarna och kommunerna i nejden. Arbetsgruppen gjorde nu också en plan för hur man skulle använda tingshuset. I ett inledande skede gjordes en byggnadsbeskrivning och en katalogisering av de föremål som fanns i tingshuset. Denna katalogisering gjordes sommaren 1976 av Guy Björklund och katalogen omfattar drygt 70 föremål.Arbetsgruppen med vicehäradshövding Bror Uunila som ordförande tänkte sig tingshuset som et museum för rättsväsendet och med en utställning om kyrkobyggaren Jakob Rijf. Planerna förverkligades inte och tingshuset blev småningom ett lagerutrymme.
Byggnaden aktualiserades på nytt kring år 2012 både inom justitieministeriet och bland nejdens jurister.
Föreningen har ingått ett avtal med den kyrkliga samfälligheten angående användandet av byggnaden, som fortfarande ägs av samfälligheten. Avsikten är att utan större ingrepp i den relativt välbevarade byggnaden utveckla en lättare form av museal verksamhet, där besökare främst sommartid kan bekanta sig med en autentisk domstolsmiljö från tidigt 1900-tal. Sommaren 2017, då 230 år förflutit sedan byggnaden togs i bruk och 50 år sedan det sista tinget hölls, planeras större festligheter kring tingshuset.
KÄRÄJÄTALO
Kirkkorannalla sijaitseva käräjätalo on yksi Suomen vanhimmista olemassa olevista käräjätaloista ja myös vanhin, joka on yhä alkuperäisessä sijainnissaan. Käräjätalo rakennettiin vuosina 1878-1888 ja toimi sellaisena vuoteen 1967 asti. Talo rakennettiin Tukholmassa sijaitsevan yli-intendenttiviran mallipiirroksen mukaan. Rakennuksen majoituskaavio noudattaa 1700-luvulla esitettyjä ideoita upseerivirkatalon majoituskaavioista. Mallipiirroksia esitetään mm. vuoden 1734 lakikirjoissa. Käräjätalon rakentamisen luovutettiin Östensöstä kotoisin olevalle laivanrakennusmestari Johan Jakobsson Klubbille. Tyylillisesti käräjätalo edustaa kustavilaista rakennustyyliä, kun taas majoituskaavio on karoliininen.
Käräjätalo on pääasiallisesti toiminut juuri käräjätalona siitä asti, kun se rakennettiin. Rakennusta on silloin tällöin käytetty myös muihin tarkoituksiin. Mm. rippikoulua on pidetty täällä 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun asti. Tuolien istuimien alla olevat nimet ovat selvä todiste tästä. Myös Pedersören kunta on käyttänyt käräjätaloa kansliana, tilapäisenä kokoushuoneena, vaalihuoneistona ym.
Vuonna 1972 Pedersören käräjäkunta lahjoitti talon Pedersöre församlingille, ja siitä lähtien se on ollut Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän hoidettavissa. Vuonna 1975 asetettiin työryhmä, jonka tehtävä oli suunnitella säätiön perustamista käräjätaloa varten. Työryhmä koostui seurakuntien ja seutujen kuntien jäsenistä. Työryhmä laati myös suunnitelman siitä, miten käräjätaloa käytettäisiin. Alkuvaiheessa laadittiin rakennusselitys sekä luettelointi käräjätalossa olevista esineistä. Luettelointiin kuuluu runsaat 70 esinettä, ja sen laati Guy Björklund kesällä 1976.
Työryhmä ja tämän puheenjohtaja varatuomari Bror Uunila olivat suunnitelleet, että käräjätalosta tulisi oikeuslaitoksen museo ja siellä olisi näyttely kirkonrakentaja Jakob Rijfistä. Suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu, ja käräjätalosta tuli pikkuhiljaa varastotila.
Rakennus ajankohtaistettiin uudestaan vuoden 2012 tienoilla oikeusministeriön ja seudun lakimiesten ansiosta.
Rakennuksen ja sisustuksen ainutlaatuinen arvo muistomerkkinä suomalaisesta oikeushistoriasta havaittiin uudestaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson lahjoitti keväällä 2014 syntymäpäivänsä kunniaksi rahasumman museon perustamiseksi käräjätaloon. Tätä varten perustettiin yhdistys jo 1.12.2013, ja puheenjohtajaksi valittiin laamanni Daniel Allén Pohjanmaan käräjäoikeudesta.
Yhdistys teki sopimuksen rakennuksen käytöstä seurakuntayhtymän kanssa, koska rakennus on yhä seurakuntayhtymän omistuksessa.
Tarkoitus on, että sinne kehitettäisiin pienimuotoista museotoimintaa ilman mitään isompia kunnostuksia, sillä rakennus on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Museotoimintaa olisi pääasiallisesti kesällä, jolloin vierailijoilla on mahdollisuus tutustua autenttiseen, 1900-alusta olevaan tuomioistuimeen. Isompia juhlallisuuksia suunnitellaan kesää 2017 varten, kun rakennuksen toiminnan aloittamisesta on kulunut 230 vuotta ja viimeisten käräjien pitämisestä on kulunut 50 vuotta.
